(Tammikuun viimeinen sunnuntai)
Tammisunnuntaina 28.1.1918 alkoi virallisesti Vapaussota, joka muuttui kansalaissodaksi. Vapaussodan Perinneliitto ja perinneyhdistykset laskevat seppeleen Vapaussodan sankarivainajien muistomerkeille. Carl Gustav Emil Mannerheimin kuoleman (28.1.1952) muistopäivä ei ole virallinen liputuspäivä.
Jääkärien Suomeen paluun muistopäivä 25.2.
Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden jääkärien pääjoukko palasi kotimaahan 25.2.1918. Seuraavana päivänä jääkäripataljoona esittäytyi viimeisessä yhteisessä paraatissaan uudelle ylipäällikölleen, kenraali Mannerheimille. Käytännöksi voitaisiin ottaa kynttilöiden sytyttäminen jääkärien haudoille 25.2. Se ei ole virallinen liputuspäivä.
Talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3.
105 päivää kestänyt talvisota alkoi 30.11.1939. Talvisodan päättymisen päivä, (Moskovan rauhansopimus), 13.3.1940 on verikirjaimin kirjoitettu. Talvisota yhdisti Suomen kansan. Talvisodan hengestä syntyi talvisodan ihme, jonka ansiosta itsenäisyys säilyi. Sotilaita kaatui rintamilla jopa 1.000 miehen päivävauhdilla. Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3.1940. Suomen tuli luovuttaa Neuvostoliitolle Karjalan kannas, Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala, Suomenlahden ulkosaaret, Laatokan Karjala, alueita Kuusamosta ja Sallasta, Petsamon Kalastajasaarennon länsiosa, Hanko oli vuokrattava laivastotukikohdaksi ja oli rakennettava rautatie Kemijärveltä Sallaan. Kaikkialla Suomessa laskettiin 13.3.1940 liput puolitankoon. Talvisodan päättymisen muistopäivä ei kuulu virallisiin liputuspäiviin, mutta eri puolilla maatamme järjestetään veteraanitapahtumia. Tuo tärkeä muistopäivä sopisi veteraanien ja reserviläisten yhteisen tilaisuuden järjestämiseen.
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
Kevään liputuspäivät ovat merkittäviä kansallisia juhlapäiviä. Lapin sota päättyi 27.4.1945. Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet. Kansallista veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987. Se on valiovallan ja koko kansan kiitollisuudenosoitus veteraaneillemme siitä, että he aikanaan hankkivat Isänmaallemme itsenäisyyden ja viime sodissa mahdollistivat sen säilyttämisen. Kaikkialla maassamme järjestetään suuria veteraanijuhlatilaisuuksia. Viime sotien sankarimuistomerkit saavat seppeleensä. Reserviläiset seisovat kunniavartiossa.
Vappu 1.5.
Suomalaisen työn päivä. Silloin kunnioitetaan esi-isien työtä, jolla tämä maa on rakennettu. Se sopii myös veteraanien ja reserviläisten yhteisen, hieman iloisemman ja vapaamuotoisemman tilaisuuden järjestämispäiväksi.
Kaatuneitten muistopäivä
Toukokuun kolmas sunnuntai
Kaatuneitten muistopäivän pitäisi koskettaa jokaista kansalaistamme. Silloin osoitamme kunnioitustamme ja kiitollisuuttamme lähes sadalletuhannelle sankarivainajalle, jotka teoillaan pelastivat maamme itsenäisyyden vuosina, jolloin monet pienet kansat sortuivat. Pitkälti sankarivainajien uhrin ansiosta siniristiliput liehuvat yhä. Kaatuneitten muistopäivänä kirkonmenojen yhteydessä järjestetään seppeleenlaskutilaisuudet ja kunniavartiot kaikkien sotiemme uhrien muistoksi.
Reserviläiset seisovat kunniavartiossa.
Toukokuun kolmatta sunnuntaita vietettiin aiemmin Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä ja Vapaussodan päättymisen muistopäivänä (Vapaussodan voitonparaati pidettiin Helsingissä 16.5.1918). Toukokuun kolmas sunnuntai muutettiin myöhemmin kaikkien sodissamme kaatuneitten muistopäiväksi lisäämään kansakuntamme eheyttä kuten Mannerheim halusikin.
Puolustusvoimien lippujuhlapäivä 4.6.
Päivä on myös Suomen Marsalkka Mannerheimin, ehkä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen syntymäpäivä (4.6.1867). Kolmen sodan ylipäällikön, rauhan rakentajan ja maineikkaan valtiomiehen elämäntyötä ei ole syytä unohtaa. Ei myöskään nykyisiä puolustusvoimia, jotka vaikeissa oloissa ovat tehneet parhaansa turvatakseen maan rauhallisen kehityksen. Se on näyttävien sotilasparaatien ja lippulinnojen juhlapäivä.
Juhannus
Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai Suomen lipun päivä.
Juhannus on keskikesän juhlapäivä, jota suomalainen ei unohda.
Jatkosodan alkamispäivä 25.6.
25.6.1941 aamuyöllä Neuvostoliiton koneet pommittavat 19 paikkakuntaa. Päämaja siirtyy Mikkeliin. Kello 19.00 alkaen pääministeri Rangell toteaa eduskunnan salaisessa istunnossa pitämässään puheessa Suomen olevan sodassa. Ei ole virallinen liputuspäivä.
Jatkosodan päättymispäivä 4.9.
4.9.1944 Päämaja antaa aamulla käskyn, jonka mukaan taistelutoimet Neuvostoliittoa vasaan lopetetaan klo 7.00. Rintamajoukot saavat tiedon ajoissa ja tulitus lakkaa suomalaisen puolella käskettyyn aikaan. Neuvostojoukoille tieto aselevon solmimisesta ehtii jostakin syystä vasta seuraavana aamuna. Niinpä ne jatkavat tulitusta vielä vuorokauden ajan.
Ei ole virallinen liputuspäivä.
Välirauhansopimuksen allekirjoittamispäivä 19.9.
Moskovan välirauha solmittiin 19.9.1944. Rauhansopimuksen mukaisesti Suomi sitoutuu vetämään joukkonsa vuoden 1940 rajan taakse, riisumaan saksalaiset joukot aseista ja luovuttamaan heidät sotavankeina Neuvostoliitolle ja suorittamaan sotakorvauksina 300 miljoonana dollarin arvosta tavaraa kuudessa vuodessa. Lisäksi sopimuksen mukaisesti Moskovan rauhan rajat saatetaan taas voimaan sillä muutoksella, että nyt myös Petsamo luovutetaan Neu-vostoliitolle ja Hangon sijasta Porkkala vuokrataan Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Ei ole virallinen liputuspäivä.
Aleksis Kiven päivä 10.10.
Suomalaisen kirjallisuuden päivä. Ylimääräiset kertausharjoitukset (YH) aloittavat joukkojen liikekannallepanon Suomessa 10.10.1939. Se sopisi myös veteraanien ja reserviläisten yhteiseksi muistopäiväksi.
YK:n päivä 24.10.
Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja allekirjoitettiin San Franciscossa 26.6.1945. Peruskirja astui voimaan 24.10.1945.
Se on YK:n rauhan turvaajien juhlapäivä.
Talvisodan alkamisen muistopäivä 30.11.
Neuvostojoukot ylittivät 30.11.1939 aamulla Suomen rajan useasta kohdin sotaa julistamatta. Talvisodan alkamisen muistopäivä ei kuulu virallisiin liputuspäiviin, mutta eri puolilla maatamme järjestetään veteraanitapahtumia.
Itsenäisyyspäivä 6.12.
Suomi saavutti itsenäisyytensä 6.12.1917. Sen puolesta annettu uhri on mittaamaton. Itsenäisyyspäivän vietto on huomioitu varsin näyttävästi eri puolilla maatamme. Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuuksiin saapuu runsaasti sotiemme veteraaneja kunniavieraiksi. Reserviläisten tulisi huolehtia veteraanijärjestöjen lippujen mukanaolosta paraateissa ja lippulinnoissa.